Iisalmen kaupunki
Pohjois-Savossa sijaitsevassa Iisalmen kaupungissa voit nauttia puhtaasta luonnosta lukuisten järvien keskellä. Ystävälliset savolaiset sekä paikallinen kulttuuriperinne luovat kaupunkiin lämminhenkistä ilmapiiriä.
Tietoa Iisalmen kaupungista
| Perustettu | 1891 | |
|---|---|---|
| Väestö | 22 463 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 872,12 km2 | |
| Maapinta-ala | 762,90 km2 | |
| Vesipinta-ala | 109,22 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 26 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,90 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Martti Harju | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.iisalmi.fi | |
| Sähköposti | kirjaamo@iisalmi.fi |
Iisalmen sijainti
| Lääni | Itä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Iisalmen historia
Iisalmi saa alkunsa 1600-luvulla
Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä perustettiin vuonna 1627, ja se käsitti nykyisen koko Ylä-Savon alueen. Entiseen pitäjään kuuluivat Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä sekä Pielaveden Savon puoleinen osa.
1700-luvulla väestö kasvoi voimakkaasti, ja suuntaus jatkui 1800-luvulle. Tämä tarkoitti uusien seurakuntien itsenäistymistä omaksi kirkkoherrakunnakseen ja Iisalmen emäpitäjän väestön pienenemistä.
Kaupungiksi pääseminen oli mutkikasta
Suomen senaatti antoi Iisalmen kauppalan perustamisjulistuksen lokakuun 24. päivänä 1860. Kauppalan perustamisjulistuksen ja sen toimeenpanokirjoituksen mukaisesti Kuopion läänin kuvernööri Furuhjelm laati oman määräyksensä komissionmaanmittari C. W. Forssille, joka tämän määräyksen johdosta lohkaisi kauppalan maat ja toimitti maanmittaukset. Tämän pohjalta Iisalmen kauppala sai asemakaavan vuonna 1861.
Iisalmen kehittyminen kaupungiksi oli monivaiheinen ja pitkällinen tie. Petter Kumpulaisen innostamana kenraalikuvernööri von Berg laati ensimmäisen kaupunkijulistuksen Iisalmelle syyskuussa 1856, mutta Suomen senaatti ei sitä vielä hyväksynyt. Kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vähintään viisi kertaa.
Viimein keisari Aleksanteri III määräsi Pietarhovissa 22. heinäkuuta 1891 antamallaan "armollisella julistuksella" Iisalmen kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Samalla kertaa keisari vahvisti kaupungin perustuskirjan ja kaupungin asemakaavan. Nämä asiakirjat allekirjoitti ministerivaltiosihteeri von Daehn, joka lähetti ne Suomen senaatille. 20. lokakuuta 1891 senaatti taas päätti julkaista edellisen julistuksen ja perustuskirjan sekä antoi perustamiskirjelmän, jossa lähemmin määriteltiin Paloistilan lahjoittaminen kaupungille. Siten lokakuun 20 päivää vuonna 1891 on pidetty Iisalmen kaupungin varsinaisena perustamispäivänä.
Alue muokkautuu
Vuonna 1865 annettiin Maaseudun kunnallisasetus, jonka nojalla Iisalmen maalaiskunta aloitti vuoden 1874 alussa. Tähän maalaiskuntaan kuuluivat enää Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä. Iisalmen kauppala oli perustamisestaan lähtien erillinen kunta.
Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän yhteinen taival kesti aina itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Sonkajärvi pääsi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1920, ja Vieremän kirkollinen ero emäpitäjästä toteutui 1921. Näin Sonkajärven ja Vieremän itsenäistyessä muodostui Iisalmen maalaiskunnan lopullinen alue.
Iisalmen maalaiskunnassa kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen luottamustoimiset puheenjohtajat olivat yhtä poikkeusta lukuunottamatta maanviljelijäväestöön kuuluvia, mikä maatalousvaltaisessa kunnassa olikin luonnollista. Samalla kukin heistä johti varsin pitkään hallintoelimien toimintaa.
Kunnallisen elämän kehitys kohti suurempia toimivia kokonaisuuksia johti vuoden 1969 lopussa Iisalmen maalaiskunnan ja Iisalmen kaupungin kuntaliitokseen. Samalla päättyi Iisalmen vanhan emäpitäjän eli maalaiskunnan toiminta omana yksikkönään sekä Iisalmen maalaiskunnan manttaalikunnan toiminta. Näin nykyinen Iisalmen kaupunki aloitti toimintansa 1.tammikuuta 1970.